2. Historiaa ja nykyisyyttä

Ortodoksisuus on saapunut Suomeen idästä, Novgorodin kautta noin 1000-luvulla. Luostareiden vaikutuksesta usko juurtui ensin Karjalaan ja sitten Itä-Suomeen, Lappiin ja vuosisatojen saatossa koko Suomeen. Suomi kuului pitkään Moskovan patriarkaattiin, Venäjän ortodoksiseen kirkkoon. Suomen ortodoksinen hiippakunta perustettiin vuonna 1892.

Suomen itsenäistyessä vuonna 1917 myös kirkko itsenäistyi. Yhteydenpito vallankumouksen pyörteisiin joutuneen Venäjän äitikirkon kanssa oli käytännössä mahdotonta. Uusi valtio, Neuvostoliitto oli ateistinen. Kirkko menetti nopeasti asemansa ja pyhäköt ja luostarit suljettiin, kirkon jäseniä vainottiin. 

Suomen valtio tunnusti Suomen ortodoksisen hiippakunnan itsenäiseksi kirkoksi vuonna 1918. Moskovan patriarkaatti myönsi autonomian Suomen ortodoksiselle kirkolle vuonna 1921. Ajat olivat kuitenkin edelleen epävakaat ja sekä Suomen valtio että Suomen ortodoksinen kirkko halusivat varmistaa itsenäisyyden Neuvostovallan alaisesta Moskovan patriarkaatista. Suomi hakeutui Konstantinopolin patriarkaatin turviin.

Autonomia = kirkollisessa käytössä: sisäinen itsenäisyys jonkin autokefalisen kirkon yhteydessä
Autokefalia = täysin itsenäinen, muista riippumaton kirkko

Konstantinopolin pyhä synodi eli piispainkokous antoi Tomos-asiakirjan 6. heinäkuuta 1923. Tomos-asiakirja on Suomen ortodoksisen kirkon kanoninen peruskirja. Siinä Suomen ortodoksinen kirkko otetaan autonomisena kirkkona osaksi Konstantinopolin patriarkaattia. 

Hänen Pyhyytensä Ekumeeninen Patriarkka Bartholomeos

Tomos-asiakirja:

  • Kirkkoa johtaa arkkipiispa.
  • Hiippakuntia on kaksi tai useampia. 
  • Piispat johtavat hiippakuntiaan noudattaen kanoneja ja ortodoksisen kirkon ”perinnäistapoja”. 
  • Tarvittaessa piispainkokous voidaan täydentää Virosta tai muualta patriarkaatin metropoliittakunnasta saapuvalla piispalla
  • Ristiriitatilanteessa, mikäli on tarpeen, Ekumeeninen patriarkka yhdessä paikalla olevan pyhän synodin kanssa ratkaisee riidan
  • Piispan vaalin, vihkimisen ja virkaan asettamisen vahvistaminen on arkkipiipan tehtävä. Arkkipiispan tehtävän vahvistaa Ekumeeninen patriarkka.
  • Piispoja, arkkipiispaa ja Ekumeenista patriarkkaa muistellaan jumalanpalveluksissa.
  • Pyhä mirhavoide valmistetaan ja tuodaan Suomeen Konstantinopolin patriarkaatista. Tämä vahvistaa yhteyden katoliseen ja apostoliseen ortodoksiseen kirkkoon ja sen pappeuteen.
  • Arkkipiispalla, piispoilla ja maallikkokansalla on oikeus vapaasti järjestää Suomen ortodoksisen kirkon olot maan lakien ja vaatimusten mukaan. Kuitenkin niin, etteivät ne ole tämä asiakirjan, Kirkon opin tai kanonien vastaisia.

Tomos-asiakirja suomeksi, kokonaisuudessaan: Tomos.

kanoni = yleisen kirkolliskokouksen kirkon käytännön elämää koskeva säädös, kirkollinen laki, ohjenuora
Ekumeeninen patriarkka
= Konstantinopolin patriarkan arvonimi, kuvaa Konstantinopolin patriarkaatin laajaa maantieteellistä aluetta
ekumeeninen = koko asuttu maailma, koko kirkkoa käsittävä, yleiskirkollinen
synodi = piispainkokous, joka kokoontuu säännöllisesti kirkon päämiehen johdolla päättämään toimeenpantavista asioista

pyhä synodi = ortodoksisen patriarkaatin tai autokefalisen kirkon ylin, kanonista päätäntävaltaa käyttävä elin
pyhä mirhavoide = öljystä, viinistä ja hyväntuoksuisista yrteistä keitetty paksu voide, mainitaan useaan kertaan Raamatussa, kastettu kristitty liitetään ortodoksisen kirkon jäseneksi mirhavoitelun sakramentin kautta, piispa siunaa ikonin mirhavoiteella, Suomen ortodoksinen kirkko saa mirhavoiteensa Konstantinopolin patriarkaatista

Konstantinopolin Ekumeenisen patriarkan sinetti
Bysantin lippu Seminaarin lipputangossa

Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka

Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka johtaa yhtä viidestä vanhimmasta patriarkaatista. Apostoli Adreasta pidetään Konstantinopolin ensimmäisenä piispana. Ekumeeninen patriarkka on samalla Konstantinopolin ja Uuden Rooman arkkipiispa ja hänen istuimensa sijaitsee Konstantinopolissa eli Istanbulissa. Hänen pyhyytensä Patriarkka Bartholomeos on Suomen ortodoksisen kirkon korkein hengellinen johtaja.

Suomalaisia nuoria Hänen Pyhyytensä vieraina, kuva Kaisa Nykänen

Nuorisossa on Kirkon tulevaisuus. Nuoret ovat lähellä patriarkan sydäntä ja HP Patriarkka Batrholomeos kutsuukin suomalaisia nuoria nuorisovaihtoon joka toinen vuosi. Joka toinen vuosi patriarkaatista saapuu ryhmä nuoria Suomeen vieraiksi.

Nuoria Konstantinopolista KP Arkkipiispa Leon kanssa

ONL toimii yleensä vaihdon käytännön järjestelijänä. Seuraa ONL:n toimintaa. Voit itse hakeutua vaihtoon tai mahdollisesti tarjoutua vapaaehtoiseksi isännäksi tai emännäksi vierailulle. Tavoitteena on, että patriarkaatissa eri puolilla asuvat nuoret tutustuvat toisiinsa ja toistensa kirkkoihin sekä elämäntapaan maassa.

Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin sivut, pääasiassa kreikaksi: Ecumenical Patriarchate.

Englanninkieliset, vapaaehtoisen ylläpitämät sivut: Patriarchate of Constantinople.

Suomen ortodoksisen kirkon sivut: ort.fi.
Kirkko ort.fi -sivuilla: Suomen ortodoksinen kirkko.
Ortodoksi.netin sivut Suomen ortodoksisesta kirkosta.

Hänen Pyhyytensä Ekumeninen patriarkka Bartolomeoksen tervehdys Suomen nuorille (kesto 6:14)

Tehtävä: Piirrä yksinkertainen aikajana Suomen ortodoksisen kirkon historiasta. Osaatko sijoittaa aikajanalle oman sukusi tapahtumia?