Yhdessä toimien ja tehden, yhdessä kasvaen

Seurakunnissa järjestetään säännöllisten jumalanpalvelusten lisäksi monenlaista toimintaa eri-ikäisille ihmisille ja ryhmille. Tutustumalla oman seurakunnan toimintaan, löytyy varmasti itselle mieluista tekemistä seurakunnassa ja jos ei löydy, voi rohkeasti ottaa yhteyttä työntekijöihin ja ehdottaa uusia toimintoja. 

Toimintatavat vaihtelevat jonkin verran seurakunnan koon, työntekijämäärän sekä maantieteellisen sijainnin mukaan. Eroja on myös laajojen seurakuntien eri alueiden toiminnoissa. Maantieteellisesti laajimmassa, Lapin ortodoksisessa seurakunnassa, ollaan kehittämässä uutta, eräänlaista hybridi -toimintamallia, joka mahdollistaisi läsnäolon joko lähi- tai etätapaamisena. 

Yhteistä seurakuntien toimintapiireille on se, että kaikki ovat niihin tervetulleita. Laki ortodoksisesta kirkosta (§44) määrittää, että seurakunnan on huolehdittava pyhien toimitusten lisäksi ortodoksisesta kasvatuksesta, diakonia- ja hyväntekeväisyystyöstä sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä. Tämä sekä  kirkon strategia ohjaavat seurakuntien toimintaa.

Toimintapiirit voivat kokoontua  säännöllisesti viikoittain tai 1–2 kertaa kuukaudessa. Monet toimintapiirit järjestävät myös avoimia keskustelu- ja luentotilaisuuksia, erilaisia matkoja ja retkiä luostareihin ja naapuriseurakuntiin, yleisötilaisuuksia sekä myyjäisiä. 

Seurakunnan toiminnassa -sivuilta löytyy muun muassa

  • ohjeita ja sisältöä toimintapiirien yhteydessä maallikon toimittamia palveluksia varten
  • asiaa toimintapiirien järjestämisestä
  • hengellisen kasvun teemoja
  • vihjeitä yhteistyön tekemiseen ja etätoimintaan

Toimintapiirejä organisoidaan kullekin seurakunnalle ja tekijöille sopivassa muodossa ja sopivilla nimillä. Yleisin toimintapiiri lienee tiistaiseura, joka nimestään huolimatta ei välttämättä kokoonnu tiistaisin.

Tiistaiseurojen historia ulottuu vuoteen 1924, jolloin rekisteröitiin ensimmäinen Sortavalan tiistaiseura, vaikka tiistaiseuratoimintaa oli ollut jo vuosisadan alussakin. Tiistaiseurojen toimintaan on aina oleellisena osana kuulunut erilaiset hyväntekeväisyyden muodot, kuten kirkon kaunistaminen ja varojen kerääminen esimerkiksi myyjäisillä. Varoilla on tuettu pyhäkouluja, kirkkokuoroja, perheitä ja lapsia. Tiistaiseuroissa järjestettiin myös opetusta omasta kirkosta ja laulettiin kirkkolauluja. 

Kaikkea tätä tapahtuu myös tämän päivän tiistaiseuroissa. Ne toimivat uudenlaisina opinto- tai keskustelukerhoina, mutta edelleen tarkoituksena on tukea tietämystä ortodoksisesta elämäntavasta ja uskosta. Vaikka tiistaiseurojen tavoitteena on tukea jäsentensä ortodoksista identiteettiä, niin ne ovat aina kokoontuneet ekumeenisessa hengessä. Osa tiistaiseuroista on rekisteröityjä yhdistyksiä ja osa Pyhien Sergein ja Hermanin veljeskunta (PSHV) ry:n alajaostoja, mutta osa toimii vapaamuotoisemmin seurakunnan toimintapiirinä. Oman seurakunnan sivuilta löytyy tietoa alueen tiistaiseuroista ja niiden yhteyshenkilöistä. 

Valmistautumista Petrun praasniekkaan. Kuva: Riikka Patrikainen

PSHV:n sivut

Tiistaiseuroista kerrotaan esimerkiksi Turun ortodoksisen seurakunnan sivuilla

Kirkon diakonia- ja lähetystyö kuuluu jokaisen seurakunnan perustehtävään. Ortodoksisissa seurakunnissa diakoniatyötä tehdään yleensä yhdessä palkatun henkilöstön sekä aktiivisten vapaaehtoisten kanssa. Vain suuremmissa seurakunnissa on palkattu diakoniatyöntekijä/-työntekijöitä. Useissa seurakunnissa valitaan maallikoista koostuva diakoniatoimikunta, joka hoitaa seurakunnan diakoniatyötä.

Kirkon diakoniatyö on arjen elämän tukemista, ja siihen kuuluu niin aineellisen kuin henkisen ja hengellisen tuen antaminen. Seurakunnat tekevät yhteistyötä muun muassa ortodoksisen kirkon kansainvälistä diakonia- ja lähetystyötä tekevän Filantropia ry:n kanssa.

Kenian ortodoksisen kirkon Äitiliiton naiset yhteistyössä. Kuva: Minna Rasku

Filantropian sivut

Diakoniatyöstä kertova uutinen kirkon sivuilta

Lapsi- ja nuorisotyötä tekevät seurakunnissa niin papit, kanttorit kuin lapsi- ja nuorisotyöntekijät sekä vapaaehtoiset kerhonohjaajat ja -avustajat. Kaikissa seurakunnissa ei ole palkattuja lapsi- ja nuorisotyöntekijöitä, jolloin vapaaehtoisten kerhonohjaajien merkitys kasvaa. 

Kirkon varhaiskasvatuksen opetussuunnitelman perusteet on koottu “Pyhä melu” -asiakirjaan.

Ortodoksisten nuorten liitto on tuottanut samalla nimellä tehtäväkirjoja lapsille.

Kirkon varhaiskasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lapsia ortodoksisen uskon mukaiseen elämään sekä opettaa heille ortodoksisuuden perusasioita. Tätä tapahtuu erilaisissa kerhoissa: päiväkerhoissa, iltapäiväkerhoissa, nuorten piireissä, perhekerhoissa sekä erilaisissa tapahtumissa, joita seurakunnissa järjestetään. 

Perhekerho. Kuva: Eija Honkaselkä

Ortoboxi on kahden uskonnonopettajan, Kirsi Vuomajoen ja Ulla Puhakan, tekemä ja ylläpitämä tehtäväsivusto. Täältä löytyy kaikenlaisia tehtäviä lapsille ja nuorille, kouluun ja vapaa-aikaan.

Tärkeä osa lapsi- ja nuorisotyötä ovat leirit, joissa pääsee tutustumaan toisiin ortodokseihin. Erityisesti nuorille järjestettävillä kristinoppileireillä tämä korostuu. Monet nuoret pienemmillä paikkakunnilla ovat voineet koko kouluajan olla “se koulun ainut ortodoksi”. Leirillä hän huomaa kuuluvansa suurempaankin yhteisöön. Kristinoppikoulua pidetään niin tärkeänä, että seurakunnat ovat velvoitettuja järjestämään nuorille mahdollisuuden osallistua “kriparille” sinä vuonna, kun täyttävät 15 vuotta. Leirejä järjestävät seurakunnat sekä Ortodoksisten Nuorten Liitto ry, jonka leireille seurakunnat voivat lähettää jäseniään. 

Kristinoppileirin ohjaajien taukojumppa. Kuva: Eija Honkaselkä

Lisätietoja kriparista: 

Onl:n sivulta löytyy informaatiota myös ruotsiksi ja englanniksi.

Onl:n kripari-sivuostolta löytyy mm. kristinoppikoulun opetussuunnitelma.

Perustietoa löytyy myös kirkon sivuilta.

Kirkkolaulusta jumalanpalveluksissa vastaavat kanttorit yksin tai yleensä yhdessä kuoron kanssa. Ortodoksista kirkkoa kutsutaan laulavaksi kirkoksi. Lähes kaikki jumalanpalveluksessa kuultavat tekstit lauletaan tai luetaan eli resitoidaan. Sanotaan, että ne ovat laulettua rukousta. Soittimia ei käytetä, koska vain sanalla voidaan opettaa. Kaikki kirkkoveisut ovatkin kirkon opetusta. 

Kuorolaulu vaatii pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä sekä sitoutumista kuoron harjoituksissa käymiseen. Kuorot laulavat seurakunnan alueella toimitetuissa jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa toimituksissa sekä pitävät konsertteja, ja osa kuoroista tekee myös äänitteitä.

Hattuvaaran kuoro esiintyy. Kuva Kaisa Nykänen

Seurakunnissa on monenlaisia kuoroja: lapsi- ja nuorisokuoroja, sekakuoroja, katedraalikuoroja, seniorikuoroja sekä mies- tai naiskuoroja riippuen seurakunnan tai sen eri alueen koosta. Useissa seurakunnissa järjestetään myös kirkkolaulupiirejä. Näihin  ovat tervetulleita myös sellaiset, jotka haluavat laulaa, mutta eivät jostain syystä pysty laulamaan kuorossa. 

Seurakuntalaiset laulamassa pyhän Johannes Sonkajanrantalaisen kanonisaatiossa. Kuva Kaisa Nykänen

Samoin kuin kirkkoveisut, myös ikonit ovat kirkon opetusta. Ikonimaalaus voi olla kirkon jäsenelle rakas ja rukouselämää vahvistava harrastus. Työ vaatii kärsivällisyyttä ja maalauksessa on noudatettava tarkkoja periaatteita.  Monet ovat löytäneet myös tien seurakunnan yhteyteen ikonimaalauksen kautta. Ikonimaalausta voi opiskella esimerkiksi seurakunnan kerhossa, kansalaisopistossa tai Valamon opistossa. Ikoneja voidaan maalata puulle, lasille, kivelle tai se voidaan valmistaa vaikka mosaiikkitekniikalla. Kaikki ikonit ovat yhtä oikeita ja pappi siunaa ne ennen käyttöönottoa.   

Lisää tietoa Suomen Ikonimaalarit ry.:n sivuilta.

Valamon opiston Ikoniakatemiassa voi opiskella tavoittellisesti alkeiskursseilta mestarikursseille.

Ikoneista kerrotaan yleisesti kirkon sivuilla.

Katekumeeni on henkilö, joka valmistautuu liittymään ortodoksiseen kirkkoon. Useissa seurakunnissa järjestetään ns. katekumeenikerhoja kirkosta ja ortodoksisuudesta kiinnostuneille. Opetuksessa tutustutaan muun muassa kirkon jumalanpalveluselämään ja sakramentteihin liittyviin asioihin ja käydään keskusteluja papin kanssa. Katekumeeniaika on tärkeä valmistautumisaika kirkkoon liittymiseen. Ortodoksiakerhot voivat olla sisällöltään sopivia myös seurakunnan jäsenille. 

Tietoa katekumeenista.

Tietoa mirhavoitelusta

Edellä mainitut toimintapiirit ovat yleisimpiä seurakunnan toimintamuotoja, jotka toki voivat näyttäytyä erilaisina eri alueilla. Porissa, joka kuuluu Tampereen laajaan seurakunta-alueeseen, toimintaa organisoi Porin seudun tiistaiseura ry. Tämän tiistaiseuran alaisuudessa järjestetään mm. lukupiiri, ortodoksiapiiri, askartelu- ja käsityökerho sekä muuta toimintaa ympäri vuoden kaikenikäisille. Tämä perustuu vapaaehtoisuuteen, ja ajatukseen, että “jos haluamme toimintaa, meidän täytyy itse olla aktiivisia”. Monet seurakuntien toiminnoista pyörivät juuri vapaaehtoisten seurakuntalaisten voimin eikä ole tarkoituskaan, että kaikki olisi työntekijöiden ohjaamaa. 

Täältä pääsee kurkkaamaan Porin Seudun Tiistaiseuran toimintaa.

Proskunat eli kirkkoleivät. Kuva: Eija Honkaselkä

Seurakunnan vapaaehtoistoiminta on työtä lähimmäisen hyväksi, kirkon kaunistukseksi ja Jumalan kunniaksi. Seurakunnista löytyy hyvin monenlaisia ja erilaista sitoutumista vaativia tehtäviä. Voi tulla mukaan tekemään vaikka praasniekkajuhlia ja tapahtumia, joiden järjestämisessä on paljon erilaista puuhaa, mutta ne eivät vaadi pitkäkestoista sitoutumista.

Jos on jo seurakunnan jäsen, voi lähteä mukaan luottamustoimiin, jotka vaativat hieman pidempää sitoutumista, yleensä nelivuotisen valtuustokauden. Tai voi tulla mukaan tekemään ns. näkymätöntä työtä, jota voi tehdä hieman enemmän ajasta ja paikasta riippumatta: kirkkoleipien paistaja, kahvileipien tekijä, kirkon kaunistaminen sisällä ja ulkona, siivous. 

Oman paikan löytäminen seurakunnan toiminnassa voi joskus tuntua hankalalta, jos henkilöt ja toimintamuodot ovat vieraita. Ottamalla rohkeasti yhteyttä seurakuntaan ja keskustelemalla toiminnassa mukana olevien vapaaehtoisten kanssa, löytyy oma paikka. Olisiko sinun paikkasi kirjallisuuspiirissä, tai käsityöpiirissä? Tai miten olisi raamattukerho tai pitäisitkö kokkailusta yhdessä seurakunnan vapaaehtoisten kanssa? Katso oman seurakuntasi sivuilta, löytyykö sinulle mielenkiintoista tekemistä tai ehdota rohkeasti uutta!

Viisi leipää, kaksi kalaa, ikoni Eeva Zitting, kuva Kari Riitakangas

Karttaan on päivitetty 1.1.2022 voimaan astuneet muutokset.

Katso myös